Pääkaupunkiseudun hiusyrittäjät ry on alan liiton Suomen hiusyrittäjät ry:n (ent. Suomen Kähertäjäliitto ry) jäsenyhdistys. Yhdistykseen kuuluu 230 jäsenyritystä, joista valtaosa on mikroyrityksiä. Kohderyhmä muodostui yhdistyksen toimialueen hiusyrittäjistä ja heidän työntekijöistään.

Yrittäjä toimii usein täysin yksin, ja jo kymmenen työntekijän yritys on harvinaisuus. Pienyrittäjää kuormittavat lähes samat työnantajavelvoitteet ja paperityö kuin isompaakin. Yksinyrittäjän paineet ovat erityisen suuret, sillä ala on kilpailtu ja suhdanneherkkä, koulutettujen työntekijöiden taidot ovat kirjavat, päätöksenteko on yksinäistä ja asiakkaat ovat yhä vaativampia sekä palvelun että hinnan suhteen. Työllisyystilanne pakottaa alalle valmistuvia perustamaan yrityksiä jo ennen kuin riittävä kokemus on kertynyt.

Yhdistyksen hallitus oli jo pitkään seurannut huolestuneesti mikroyrittäjistä koostuvan jäsenkunnan huononevaa vointia alati kiristyvässä kilpailussa. Työyhteisön usein tyystin puuttuessa kollegiaalisen tuen tarve todettiin suureksi. Kisälli-mestariperinteen lähes katkettua ammatillinen koulutus on useimmilla keskittynyt teknisiin taitoihin ja jättänyt tulevan yrittäjän pitkälti varustamatta työn psykologisen kuormittavuuden, esimiestaitojen ja muiden yrittäjyyden vaatimusten suhteen.

Yhdistys oli tehnyt kyselyn jäsenkuntansa tarpeista. Siinä kävi ilmi, että yrittäjän ja yrityksen hyvinvointia vahvistavan tuen ja koulutuksen tarve on suuri, eikä yleinen tarjonta vastaa alan erityistarpeita. Haasteena oli myös oman, työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin muistaminen arjen kiireessä. Yhdessä eteenpäin -hanke nousi jäsenyritysten tarpeista ja toivomuksista.

Aloitteen yhdistykselle tekivät voimavarakoulutuksen asiantuntija sosiaalipsykologi John Pihlaja ja hiusyrittäjiä kampaamotukun toimitusjohtajana palvellut HSO Anja Voutilainen.

Ulkopuolinen kouluttaja/ konsultti toi hankkeeseen projektityön ja voimavarakoulutuksen asiantuntemusta. Yhdistyksen puheenjohtaja ja yritysten edustaja toivat suunnitteluun oman toimialansa ja yhdistyksen jäsenistön tuntemuksen. Kutsuttu projektisihteeri osallistui johtoryhmätyöskentelyyn ja koordinointityöhön sekä huolehti suuresta osasta käytännön järjestelyistä. Lähtökohtien erilaisuus osoittautui hedelmälliseksi. Keskinäistä luottamusta todennäköisesti lisäsi kaikkien osapuolten osallistuminen hankkeen taloudelliseen riskiin. Henkilöstö, tässä tapauksessa hiusyrittäjät osallistuivat yllättävänkin runsaslukuisesti tarjottuihin toimintoihin.

Huomattavia hankaluuksia tuli alkuvaiheessa siitä, että yksittäiset osallistujat, tässä tapauksessa yksinyrittäjät tulkittiin samalla tavalla työnantajiksi kuin esim. sairaalat ja teollisuuslaitokset. Hankkeeseen sitoutuvien "työpaikkojen" selvittäminen etukäteen keskellä kesää onnistui vain kohtuullisesti. Tiedotus viivästyi ja projektin aikatauluun jouduttiin tekemään suuria muutoksia alkuperäiseen ajatukseen nähden.

Vapaaehtoistyön varassa toimivan yhdistyksen voimavarojen ja toteutusaikataulujen arviointi osoittautui haasteelliseksi. Vaarana oli, että toimijat uupuvat jaksamishankkeen alla. Koulutus-, yhdistys- ja yrittäjätoiminnan kulltuurien erilaisuus on vaatinut jatkuvaa valppautta, sopimista ja uudelleensopimista esimerkiksi tilaisuuksien alkamisaikojen osalta. Yhteistyöta alan liiton kanssa ei ehditty rakentaa kätettävissä olevin resurssein.

Hanke toteutui pääosin projektisuunnitelman mukaan. Työnohjausta käytettiin vähemmän kuin mihin oli varauduttu. Sen funktiota ei ehkä osattu riittävän hyvin perustella. Muun ohjelman runsaus ja kattavuus on todennäköisesti verottanut työryhmätoimintaa. Puhelinpalvelun käyttö jäi olemattomaksi ehkä samasta syystä. Kaikki koulutukset toteutuivat. (Kts. Toteutuneet tilaisuudet liitteenä.)

Ohjelma tarjosi työhyvinvointiin liittyviä uusia näkökulmia ja jäsennyksiä yrittäjien oman hiljaisen tiedon esille tuomiseksi. Keinoina oli hiusyrittäjien tilanteeseen räätälöity psykososiaalista, taloudellista ja teknistä hallintaa vahvistava toimenpidekokonaisuus, josta kukin yrittäjä sai valita itselleen sopivan yhdistelmän. (Kts. Valintakaavio liitteenä).

Syntyneitä materiaaleja, lomakkeita, kirjepohjia ym. on koottu laajemmin hyödynnettäväksi alan yrityksissä ja yhdistyksissä.

Kehityshankkeen tarkoitus oli lisätä yrittäjien tietoisuutta työhyvinvoinnin merkityksestä tulostekijänä niin työntekijöiden kuin yrittäjän itsensäkin kannalta. Hankkeella haluttiin myös vahvistaa työhyvinvointia tukevia taitoja mm. ajanhallintaa ja kosketusammatin tuottaman läheisyyden säätelyä.

Voimavarakoulutus soveltamistehtävineen antoi osanottajille valmiuksia oman voimavarasuunnitelman tekemiseen ja toimenpiteiden käynnistämiseen.

Johdon laskentatoimen työvälineiden räätälöiminen mikroyrittäjän hallinnan välineiksi antoi hallinnan tuntua ja ennustettavuutta yritystoimintaan.

Sisäinen yrittäjäyys / jämäkkyyskoulutus toi näkyville yrittäjän hiljaisen tiedon kertymän sekä tulevaisuuden potentiaalin.

Vaikuttamisen erityistaidot -kurssi antoi välineitä tiedonkulun tehostamiseen, avoimuuden edistämiseen ja kannustavan palautteen antamiseen sekä oman tai alaisen kriisin hallinnan keinoja ja ns. hankalien aiheiden puheeksiottoon.

Kollegiaalisen ja sosiaalisen tuen edistäminen toteutui läpäisyperiaatteella mm. yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä hyödyntämällä.

Kehityshankkeen myötä kertyvä Voimavarapakki antaa fyysisen muodon hankkeen synnyttämille ideoille ja käytännöille.

Ammatillinen tuki järjestettiin työnohjauspalveluna. Mentorointitoiminta käynnistynee myöhemmin.

Vähintään kahteen toimenpiteeseen on osallistunut 43 henkilöä 28 eri yrityksestä, joissa on näiden lisäksi noin 130 muuta työntekijää. Osallistuneiden käyttämän yli 600 työtunnin arvo, n. 13 000 euroa kuvaa omalla tavallaan osallistujien panosta.

Työryhmä valmistelee Varsinais-Suomessa tuotetun yrittäjän hyvinvoinnin itsearviointilomakkeen käyttöönottamista aluksi tarkoitusta varten koolle kutsutussa tilaisuudessa ja mahdollisesti myöhemmin koko jäsenistölle postittaen.

Heliassa on tekeillä hiusyrittäjän kannattavuusajattelua koskeva liiketalouden koulutusohjelman opinnäytetyö.

Koulutuksen tuottamia arkikäytännön toteutuksia yrityksissä on seurattu osana koulutusprosessia. Lisäksi seurantakartoitus postitetaan osallistuneisiin yrityksiin syksyn jäsenkirjeen yhteydessä. Prosessin jatkon turvaamiseksi kaikki hallituksen jäsenet olivat mukana vähintään yhdessä koulutuksessa. Jokaisessa koulutustapahumassa oli ainakin yksi hallituksen jäsen.

Hankkeelle ja jaksamisasialle on saatu kohtuullisesti julkisuutta. Työ, terveys ja turvallisuus -lehden artikkeli ilmestyy 14.10. Tilastokeskuksen Tilastoaika ja kampaamoalan Pinni –lehtiin on sovittu jutut.

Kokoonsa ja tavanomaiseen aktiivisuuteensa nähden yhdistys on suoriutunut erinomaisesti urakastaan. Nyt on havaittu aktiivista kiinnostusta muuhunkin kuin käsityöteknisiin koulutuksiin. Oman aivotoiminnan turvaamisen välttämättömyys on puhutellut jäsenkuntaa laajemminkin. Kokonaan uusina toiminnan ja verkottumisen muotoina on syyskussa jo toteutunut Myynnin ja palvelun kurssi-ilta ja myöhemmin syksyllä toteutuvat Ruska-retki ja yhteismatka ammattimessuille Tallinnaan. Toimintaan on tullut mukaan uusia ja erilaisia ihmisiä. Yhdistyksen hallituksen arvio toimitetaan 21.10.04 hallituksen kokouksen jälkeen.

Yrittäjäidentiteettiin liittyvä mahdollinen seminaarityö on neuvottelun alla Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen kanssa.

Onnistumisista kertova tiedote on lähetetty noin 120 sellaiseen pääkaupunkiseudulla olevaan hiusyritykseen, joka ei ole yhdistyksen jäsen.

Kahden-kolmen viikon välein toteutettava kolmen illan minikurssi välitehtävineen osoittautui didaktisesti toimivaksi ja kiireisen yrittäjän aikatauluihin sopivaksi formaatiksi.

Johtoryhmä olisi saanut olla laajempi kuin neljä henkeä ja vastaavissa hankkeissa kannattaisi nimetä pr-henkilö huolehtimaan yhteyksistä muihin yhdistyksiin sekä mediaan.

Kustannusseurantalomake

Talouden erittely

Toteutuneet tilaisuudet

Valintakaavio

Kurssikuvaukset